23. toukokuuta 2006
"LOOM!"

Potkaskaa nyt joku oikeasti mua oikein kunnolla persuksille, että alan lukea noihin pirun pääsykokeisiin. Motivaatiota ei juuri ole, kun olen jo ikään kuin asennoitunut siihen, että olen ensi vuoden vielä täällä Lahdessa, mutta tyhmäähän se nyt on mennä lukematta, vaikka en muuta tänä vuonna teekään kuin kokeile kepillä jäätä. Olen vaan niin auttamattoman laiska.

Joku mulukku pesi pyykkiä kahdentoista maissa viime yönä. Olen aina halunnut yrittää nukahtaa pesukoneen jyminään, kivakiittimoi. Mulle on herttaisen yhdentekevää onko äitienpäivä, joulu vai juhannus kun ihmiset pesee pyykkejään, mutta ei niitä nyt hitto sentään tarvitse keskellä yötä tarvitse pestä, koska - le gasp! - jotkut yrittää nukkua silloin.
Kyllä, tästäkin piti päästä valittamaan.

En niistänyt eilen ollenkaan! \o/


22. toukokuuta 2006
"This is a graveyard of you!"

Flunssa alkaa pikkuhiljaa hellittää. Menihän se loppuviikko ja viikonloppu toki oikein rattoisasti niistäessä ja köhiessä, mutta mielelläni olisin taas jo terve. Mielenkiintoista sekin, että käytin viikonloppun aikana kokonaisen rullan vessapaperia niistämiseen.

Sairastamisen ohessa viihdytettiin Essiä tovi lauantaina ja mitä häh, voitettiin Euroviisut. WE ARE THE WINNERS OF EUROVISION!

Arvoisa ylioppilaslautakuntakin lähetti armossaan koululle viralliset tulokset, ja tältä näyttävät allekirjoittaneen yo-arvosanat.

Englanti: Laudatur
Ruotsi: Eximia
Äidinkieli: Magna cum laude
Biologia: Magna cum laude
Maantieto: Eximia

Älliä olisi mieluusti voinut tulla useampikin kuin tuo yksi, mutta minkäs teet kun ei kirjoituksissa juttu luistanut.

Nyt voisin reippaana tyttönä mennä ihan oikeasti lukemaan niihin pääsykokeisiin.


20. toukokuuta 2006
BEH.

Kuolen kahdesti päivässä.


19. toukokuuta 2006
It's only a dream - it's all in your head;
It's only some words somebody said.


Flunssa painaa päälle ja kah, en oikein jaksa arvostaa. Viime yö meni palellessa ja yrittäessä saada henkeä. Kivuntappajia ei ole, joten on pakko sinnitellä, vaikka kaikki röörit on ihan tukossa ja paikat kipeinä. Nostelin aamulla meidän taimilauman parvekkeelle ja olin kuoleman kielissä hetken aikaa, kun mokoma urakka oli muka niin raskas.

Kohtukin vihoittelee ja vinevine. Täältä lähtisi nyt halvalla kohtu ja munasarjat, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan.

Käytiin eilen siis maksamassa meidän Lontoon matka. 17.-24.6., baby. \o/ Vinkkejä kaikista mahdollisista ja mahdottomista paikoista, joissa pitää käydä, otetaan vastaan.
Lisäksi sain Saatanalta Yazoota oikein tuplana - puettavana sekä leikisti juotavana (leikisti, koska pullo oli valmiiksi tyhjä). YazooLaid(tm)! Takki on erittäin hieno ja keräsin katseita kävellessäni se päällä kun käytiin matkatoimistossa ja kaupassa. Näytän kuveja kunhan Riikka pääsee koulusta osoittelemaan mua kameralla.

Tahtoo katsomaan Silent Hilliä. Tyhmä Suomi, mikä hiton päivämäärä 7.7. oikein on? Olin jo ihan asennoitunut näkemään sen kesäkuun alussa. Pitänee tsekata josko se sattuisi pyörimään Lontoossa silloin kun ollaan siellä.
Mutta ensi viikolla X-Men 3. Mystique! <3


17. toukokuuta 2006
"Thou fool, no living man may hinder me!"

Nuha. Ällöä.

Vähän taas nauratti eilen, kun sain kuulla miehiseltä sukupuolelta olevani pelottava. Puhutaan Riikan kanssa kuulemma ihan kauheita ja ollaan kun miehiä. Ja mun hiukseni on kuulemma jotenkin pelottavuutta lisäävät myös. Suokaa anteeksi kun hekottelen tyytyväisenä nurkassa. Ja on oikeasti aika huvittavaa, miten miehellä on flirtti koko ajan päällä. Sori vaan, mutta mua varoitettiin susta jo, minkä lisäksi olen noin muutenkin lähes tulkoon immuuni flirtille. Että ei nyt tainneet "sulla on muuten tosi hyvä vartalo" -kommentit tatuoinnin katsomisen yhteydessä oikein tehdä tehtäväänsä. (srsly. Sanon vaan, notta heh.)

Mutta hei, olen pelottava. Se on aina positiivista. \o/

Illalla teatteriin katsomaan Saatanaa pitsimekossa ja huomenna saan naiselta Yazoon samalla kun olen kaupungissa maksamassa meidän Lontoon matkaa. Olen onnellinen.

Nyt tarvitsen ruokaa. En ole vieläkään aloittanut pääsykokeisiin lukemista. Saas nähdä mitä tästäkin vielä tulee.


10. toukokuuta 2006
Dead men, dead men, swinging in a tree;
How many dead men do you see?


Meh. Pitäisi oikeasti raahautua tuonne biologian ihmeelliseen maailmaan, mutta kun wah, ei jaksa innostaa. Arvostan vapaa-aikaani ihan liikaa. Sitä paitsi kirjoituksiin lukemisesta jäi aika pahat traumat, kun aloitin vähän liian myöhään ja sitten piti lukea kaksi viikkoa melkein 24/7, että jotain jäi päähän. Proputhan siinä kärähti. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin en ole edes satavarma haluanko jo heti tänä syksynä yliopistoon. Ei nyt tietenkään niin, että sinne nyt noin heittämällä pääsisin, mutta ainahan jos hakee, on myös mahdollisuus päästä. Äiti oli sitä mieltä, että pääsykoe olisi hyvä käydä tsekkaamassa vaikka ei niin tosissaan sitä tänä vuonna ottaisikaan, että tietäisi sitten seuraavalla kerralla vähän tarkemmin mitä on edessä. Hakemuksen nyt kuitenkin lähetin ja sain jo varmistuskortinkin takaisin, eli hakemus on mennyt tiedekuntaa perille. Nyt pitäisi vaan alkaa ahkerasti lukemaan, mutta kun en siitä omasta motivaatiosta ole niin varma, niin ei kauheasti saa aikaiseksi luettuakaan. Olen huono.

Perjantaina piti lähteä Riikan kouluryhmän kanssa Kiasmassa käymään, mutta nyt näyttää siltä, että rahatilanne kusee ja pahasti. Tilillä on vähän reilu viisikymppiä, mistä pitäisi ostaa bussikortti perjantaina. Siihenhän se sitten meneekin. Eli ei Hellsingin reissua minulle. :/ Ja minä kun kuvittelin ostavani tässä kuussa Samurai 7:aa DVD:llä.

Ihanaa kun aurinko paistaa. Tekisi mieli vaan olla ulkona koko ajan. Kissat on samaa mieltä, vaikka Misaa ihan hirveästi pelottaakin. Höpsö kisu.

Sim!Yazoo ja Sim!Kadaj! :D


08. toukokuuta 2006
Message of the blowing wind.

Älä ota kesäkissaa.

Katsokaa nyt miten ahkerasti luen pääsykokeisiin. Näin se paikka yliopistosta napataan.


03. toukokuuta 2006
Mulla on niin iso ikävä sua.

En ole kuollut, vaikka huhtikuun lopussa on merkinnöissä monen päivän aukko. Vähänpä on ollut sanottavaa. Surutyötä on tehty ja tehdään edelleen. En osaa puhua tilanteesta tai tunteistani järkevästi, mutta en sentään itke enää ihan koko ajan. Tunteet on kuitenkin vielä niin pinnassa, että asioista ei voi puhua tai kirjoittaa itkemättä. Ikävä on niin kova, että joskus tuntuu, että pakahdun siihen.

Toivon vaan niin hirveästi, että asiat olisivat menneet toisella lailla.