31. maaliskuuta 2012
Tirsk!

Apua. Konsta on pärskinyt koko aamun. Sillä on joko heinänuha (voiko kissoilla olla heinänuha? ...kysyy melkein eläintenhoitaja) tai sitten sillä on kissaflunssa. Auta armias jos se on jälkimmäinen. En ole ihan varma Konstan rokotuksistakaan... Vaikka toisaalta se on kyllä tullut jo moneen kertaan todettua ettei se rokotus mitään estä, kyllä se flunssa tarttuu niihin siltikin. Mutta jos se on kissaflunssaa, niin sitten se on hyvin suurella todennäköisyydellä kohta Papussakin, ja sitten pidän kyllä itseni tiukasti pois äitin ja Riikan luota, koska siihen kissalaumaan ei kukaa halua flunssa-aaltoa.
Voihan VEDA.


26. maaliskuuta 2012
Ourrourrour

Huih. Huomenna saan ensimmäistä kertaa vieraan ihmisen vieraan koiran viikoksi hoitooni. Vähän pelottaa. Kyseessä on siis Ompun kasvattajan kleinspitz-kasvatti, joka tulee mulle hoitoon siksi aikaa kun oma omistaja on reissussa. Saa nähdä kuinka käy. Mullahan on ollut yksi Ompun kasvattajan kleineista aiemminkin hoidossa, mutta se oli eri tyyppi ja kyseessä oli vaihto siksi aikaa kun kasvistäti vei Omppua Jyväskylään näyttelyyn. Nyt ollaan ekaa kertaa niin että ollaan niin pitkään ennestään vieraan koiran kanssa niin että Omppukin on täällä. Toivottavasti kaikki menee hyvin eikä Omppu ja Milli esim vihaa toisiaan. Omppu nyt on ainakin vaan innoissaan kun saa seuraa, mutta en sitten tiedä yhtään mitä mieltä Milli on. Kaipa se pärjää, kun sitä on tänne jo koiralliseen talouteen tarjottu.
Voisi kokeilla saisiko siinä koirahässäkän keskellä yhtään luettua, nyt kun ei töitäkään ole. (Ja nyt ne tietysti soittaa hetikohta perään, just kun pääsin sanomasta.) Viikonloppuna lisäksi kangaskauppojen raidausta tiedossa, jos budjetti vaan antaa myöten. Desuconiin pitäisi saada mekkokangasta~


23. maaliskuuta 2012
Darling so share with me your love if you have enough

Jjjoo. Ei ihan ole mennyt putkeen tämän blogin päivittämisen kannalta. Helmikuu vaan ilmeisesti katosi johonkin. Pelottavinta on, että en edes oikeastaan muista mitä tein koko kuukauden. Ilmeisesti en mitään järkevää tai edes muistamisen arvoista. En todellakaan nimittäin ainakaan lukenut pahemmin pääsykokeisiin (ehehe, kaksi kuukautta aikaa jäljellä enkä ole edes avannut vielä kaikkia kirjoja). En tiedä, ei mitään muistikuvaa. Todennäköisesti vaan siis kulutin aikaani tuijottamalla masentuneena ja yksinäisenä seiniä ja ulkoiluttamalla Omppua.
Loppukuusta tosin pääsin jopa töihin. Sain lopultakin vuokratyöfirman, jonka kirjoilla olen ollut syksystä asti, kautta keikkaa varastohommiin. Tai no, "varastohommiin". Työpaikka toki on logistiikkavarasto, mutta mun työ koostuu lähinnä pienistä pilipalihommista, kuten viivakooditarrojen liimaamisesta pääsiäismuniin ja erilaisten tuotteiden pakkaamisesta lavalta display-standeihin. Palkka on kuitenkin yllättävän hyvä moisesta hommasta ja sen jälkeen mut on tasaisiin väliajoin soitettu sinne takaisin. Sikäli en siis valita, vaikka saa nyt nähdä millainen soppa noista palkoista syntyy työmarkkinatuen ja asumistuen kanssa.

Muuten, no... En tiedä. Jos ei oteta lukuun tuota pääsykoeahdistusta, niin asiat on kai ihan hyvin. Ainakin suurimmaksi osaksi. Jotain draamaahan sitä pitää aina jostain kehittää, mutta katsotaan nyt miten asiat loppujen lopuksi asettuu.

Ai niin. Saaga, yksi meidän kissoista, on todettu allergikoksi. Ollaan tässä jokusen kuukauden jo kauhisteltu miten sen rapsuttaa itseltään jatkuvasti kaulan ja niskan auki eikä anna niiden haavojen parantua vaikka mitä taikarasvoja ollaan kokeiltu. Itsekin epäiltiin että allergiaahan se sitten varmaan on ja eliminoitiin kaikki viljat Saagan ruokavaliosta, mutta eipä vaan auttanut. Eilen käytiin sitten lopulta sen kanssa eläinlääkärissä, ja saatiin kuulla, että joo, on se allergiaa, mutta itse asiassa vilja-allergiat on eläimillä paljon harvinaisempia kuin mitä Suomessa puhutaan. Todennäköisemmin Saaga onkin allerginen jollekin lihalle - mikä on mun mielestä vähän hämmentävä tieto. Lääkäri ei kuitenkaan osannut sanoa mikä liha saattaisi olla kyseessä (tuskin kala kuitenkaan, koska sitä meillä syödään hyvin hyvin vähän), joten nyt alkaa sitten tiukka kokeilukuuri. Ensimmäinen epäilty, joskaan ei kai ihan kamalan yleinen, on kana, koska sitä on meidän käyttämissä kuivaruuissa paljon. Nyt siis vaan sormet ristiin, että Saagan kutinat saadaan kortisonipiikin ja erityisruokavalion kanssa pian loppumaan.

Eipä sitä kai oikeastaan muuta. Voisi yrittää alkaa taklailla jotain noista ÖÖÖ VIIDESTÄ neuleprojektista jotka mulla on yhtä aikaa kesken. Toki voisi myös lukea niihin pääsykokeisiin, ettei tarvitsisi kitistä siitä koko ajan, mutta eääääh