26. helmikuuta 2007
Woke up lying on the floor, can't recall the night before.

Kello on neljä iltapäivällä ja olen ollut hereille ehkä sen kaksi tuntia. Väsyttää. Tuli viime yönä valvottua aamuseitsemään Orcar-gaalaa katsoessa, mikä oikeastaan ei ollut edes kovin hyvä syy. Noh, saihan Pan's Labyrinth sentään kai kaksi Oscaria. Nyt kun vielä saisi raahattua itsensä elokuvateatteriin sitä katsomaan, niin kauan kun se vielä on Lahdessa.

Väsyttää. Ajatus ei pysy kasassa.


25. helmikuuta 2007
You run like the river, you shine like the sun.

Ah. LOPULTAKIN flunssa lähti pois eikä tarvitse enää elää särkylääkkeillä ja nenäliinoilla. Kyllä oli taas vaihteeksi sitkeä tapaus. Ei tarvitse ihan heti tulla uudestaan.

Hmm. Viime entryssä kirjoitin, että mulla on Okamissa 35 tuntia peliaikaa vyön alla. Hmm. Nyt viisi päivää myöhemmin olen tuplannut nuo tunnit, eli tällä hetkellä vyön alla on pelitunteja n. 72. Eli olin aika hemmetin väärässä viimeksi, kun kuvittelin, että olisin jo kohta loppusuoralla. Tosin, jäin taas haahuilemaan ja touhuilemaan kaikkea mahdollista taivaan ja maan väliltä, joten tarinallisesti tuo aika on vähän harhaanjohtava. Mutta kuitenkin. NYT olen kuitenkin jo ilmeisesti loppusuoralla - ellen sitten ole taas ihan väärässä. Nyt tuntuu siltä, ettei ei, en halua pelata ettei se peli vaan lopu. En halua, että tuo loppuu ikinä! (Niin, koska uudestaanhan ei voi pelata...)

Ja Okamista puheen ollen, nyt täytyy ihan selvästi heittää cosplayta tästä pelistä! Harmi, että itse päähenkilö on susi, mutta Riikka tarjosi ajatusta, että koska esim. Amaterasun ihmistäminen on fan artistien keskuudessa suhteellisen suosittua, niin voisi väsätä ihmis-Amaterasu-cosplayn ja katsoa kuinka moni osaa yhdistää. (Jos nyt kuinka moni Suomessa edes pelaa Okamia...) Pari muutakin mahdollista vaihtoehtoa olisi, mutta Amaterasu nyt vaan on se kaikkein hienoin ja kiinnostavin. Jos vaikka Animeconiin. Täytyy pähkäillä.

Örr. Ähky olo. Piti syödä yksi, niin söinkin kaksi.


20. helmikuuta 2007
Divine Intervention.

Hmm. Tällä rintamalla on ollut viime aikoina vähän hiljaista. Mutta toisaalta, elämäni on ollut niin mahdottoman tylsää, että siinä on ollut hyvin vähän raportoitavaa. Ja ei, en ole edelleenkään aloittanut pääsykokeisiin lukemista. Sitten joskus.

MUTTA. Sain lopultakin Okamin ystävänpäivänä! Bloody finally. Siitä asti onkin tullut istuttua aika tiukasti pleikkarin ääressä, mitä nyt pari päivää on jäänyt välistä pois - tähän mennessä olen kerännyt n. 35 pelituntia. En osaa yhtään sanoa missä vaiheessa peliä olen, mutta olettaisin, että lopussa päin kohtapuoliin. Olen pyrkinyt tekemään aika pitkälle kaiken, mitä tielleni on vaan sattunut, eli olen pyörinyt paljon ympäriinsä tekemässä vähän sitä sun tätä, joten pelikello ei välttämättä anna tarkkaa määritelmää siitä, miten pitkällä "oikeasti" olen. Välillä on tullut juostua tuntitolkulla ihan rehellisen hämmentyneenä ympyrää, kun en ole aina tiennyt mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.
Juonesta en tässä sen enenpää ala jaaritella, etten spoilaa iloa muilta, mutta sanottakoon, että Okamin suuntaan voi vallan huoletta laukoa kaikki positiiviset superlatiivit, jotka vaan tulevat mieleen, koska se peli on juuri niin hieno, kaunis, upea ja mahtava. Ja Amaterasu on jotain parasta ikinä. I hope this game never ends.

Jospa tämä flunssakin kohta hellittäisi. Johan siitä on viikko kärsitty.

Nälkä. Haluan ruokaa. Ja sitten lisää Okamia~


09. helmikuuta 2007
Kasvihuoneilmiö.

Pää vähän hajoaa, kun ihmiset osaa vaan joskus olla niin tyhmiä. On se hyvä, että ymmärretään mistä puhutaan ennen kuin avataan se suu.

Vihaan rahatonna olemista. Okami julkaistiin eilen, ja arvatkaa vaan kenellä on rahaa. Ei nimittäin minulla ainakaan. Universumilla on selkeästi todella kiero huumorintaju. Ensin odotetaan vuositolkulla (tai ainakin se tuntui siltä) ja sitten kun peli lopulta julkaistaan ja vielä parempaa, saadaan peräti Eurooppaan asti, niin tällä ei ole varaa ostaa sitä. Tapan jokaisen, joka hehkuttaa saaneensa jo Okamin niin kauan kun mulla ei ole sitä. Vauhtia sossu, rahat tänne.
Sitten löysin tietenkin vielä Play-Asialta Okamin soundtrackin, mutta olol, eipä ole rahaa siihenkään.

Elämä on vähän pyllystä tällä hetkellä.

Pitäisi jaksaa kaivaa esille biologian kirjat ja alkaa lukemaan pääsykokeisiin. Olen ollut jokseenkin laiska enkä ole saanut puoleentoista kuukauteen sivuakaan luettua. Noh, onneksi tässä on vielä aikaa. Paitsi että kun tarpeeksi kauan hoen tuota, niin yhtäkkiä huomaan, että on toukokuun alku enkä edelleenkään ole lukenut sivuakaan. Kuka oikeasti keksisi sellaisen tavan, että tiedon saa vaan uploadattua päähän ilman, että tarvitsee itse nähdä vaivaa. Sellainen nielaistava tietokapseli olisi ihan huippu.
Kyllä, mua laiskottaa vähän liikaa.