26. tammikuuta 2006
Been a long road to follow;
Been there and gone tomorrow.


Väsy väsy. Piti tänään herätä jo ennen kymmentä, kun huoltomies oli tulossa korjaamaan vessan suihkua ja keittiön repsottavaa saranaa. Kännykkä heräsi huutamaan puoli kymmeneltä (olin älykkäästi jättänyt mokoman olohuoneeseen, joten piti silmät ristissä hortoilla hakemaan se sieltä), mutta läiskäisin torkkua päälle ja nukuin viittä vaille kymmeneen. Silloin oli jo pakko repiä itsensä pystyyn. Tuskaa. Laiska paska, joo, kun luokittelisin ennen puolta päivää heräämisen kidutusmuodoksi.

Koulua illalla, blah. Kaksi tuntia biologiaa (kaksi erillistä kurssia, tosin: geeniteknologiaa ja ympäristöekologiaa) ja kaksoistunti filosofiaa. Pitäisi jälkimmäistä varten jotain alustustehtävääkin suunnitella tieteen rajamailla liikkuvasta aiheesta. Olisin ottanut ESP:n, mutta se oli jo viety. Sen siitä sain kun lintsasin ensimmäisen tunnin.
Mutta hei, toiseksi viimeinen jakso. Pariaatteessa olisi viimeinen, mutta kun on pari kurssia jäänyt roikkumaan, niin ne pitää sitten tehdä ensi jaksossa että saa kurssimäärän päättötodistusta varten täyteen. Mantsan hasardikurssi, matikan kutonen ja joku epämääräinen yhteiskuntaopin kurssi, jonka teen erikoisjärjestelynä yksittäisenä kurssina. Yhteiskunnalliset ja poliittiset järjestelmät ei voisi vähempää kiinnostaa, joten käyn luultavasti vain torkkumassa siellä tunneilla ja otan opintokirjaan vain osallistumismerkinnän, kun sekin kerran riittää. Sounds like a plan. Kun nyt päästäisiin ensin sinnekin asti.

Pitäisi varmaan alkaa pikkuhiljaa lukemaan tuota biologiaa. Äiti heitti tosi kannustavan kommentin yksi ilta, kun muisti taas muistuttaa, että lukea pitäisi. "Ninni luki täyttä häkää jo joululomalla." Joo, kiitti. Vertaile vaan mua ja aiheuta Everestin kokoinen alemmuuskompleksi. Ihan kuin en olisi tarpeeksi paineissa jo muutenkin. Onneksi tuolla geenibiologian puolella on käyty aika paljon uudestaan noita solujuttuja. Proteiinisynteesi on vaan edelleenkin niin kivaa, toivottavasti siitä tulee kysymys tänä vuonna(kin?). Haluan päästä säätämään niiden emästen kanssa. Ihmisen biologian kanssa saankin tapella sitten oikein urakalla, kun ei oikein tuo ihmisen fysiologia jaksa kiinnostaa. Verenkierto ja immuunijärjestelmät menee vielä, mutta sitten kun pitäisi alkaa muistaa hormoneja ja mitä mikäkin elin tuottaa, saatikka sitten eri elinten osien nimiä, alkaa homma tökkimään. Risteytyksetkin pitäisi kerrata, mutta ne varmaan muistuu pienellä harjoituksella aika äkkiä mieleen, kun olin niissä aikanaan kuitenkin aika hyvä.

Huokaus. Hyvästi vapaa-aika.

Oikeastaan onkin sinänsä hyvä, että kone lähtee huomenna huoltoon. Jospa saisi senkin ajan käytettyä tehokkaammin, mikä nyt menee koneella istumiseen. Eihän se masiina toisaalta montaakaan päivää tai ainakaan useampaa viikkoa ole pois, että loppujen lopuksi se ei ole mikään ratkaisu. On kai sitten vaan rehellisesti tartuttava itseään niskavilloista kiinni ja tungettava se nenä sinne kirjaan. Eikö voitaisi olla niinko Matrixissa ja joku voisi vaan uploadata pari bilsan kirjaa aivoihini? Huoh.

Niin, siis kone lähtee huomenna tosiaan huoltoon, kun temppuilee aika lahjakkaasti ihan all around. En tiedä kuinka kauan se siellä viihtyy, mutta varmaan nyt viikon verran ainakin, elleivät ole korjaajapojat (tai -tytöt) supernopeita. Sillä välillä on allekirjoittaneesta turha odotella paljoakaan kuulumisia, kun koulun koneille ei ole tunnuksia (eikä halua viettää ylimääräistä aikaa koulussa muutenkaan) ja kirjastolle en jaksa raahautua. Jos on aivan hätätapaus, niin kännykästä saa kiinni (jos tietää numeron, ho hoo), muuten olen kyllä aika hyvin kommunikaatiopimeydessä.

Jahas. Pitää jatkaa Omien Tiedostoiden polttamista levyille talteen, jos vaikka tahtovat alustaa koko rakkineen. Vähän vajaa 20 Gt so far tallessa.

Kiku~ ♥


16. tammikuuta 2006
Run to the dreams' end.

Kaulurihelvetti on nyt virallisesti ohi. Tytöt saivat tikit pois tänään, ja samalla päästiin eroon "hassuista hatuista". Oli jo korkea aikakin, henkilökohtaisesti olin jo ainakin ihan kypsä koko juttuun. Raaps raaps kun yrittivät nuolla itseään, pam pam pam kun yrittivät raaputtaa itseään, kolin kolin kops kun törmäilivät ympäriinsä. Vessassakin piti olla vahdissa, että mahtuivat kaulureineen laatikkoon. Mutta ei enää! \o/

Ja saatiin uusi dvd-soitin. Nyt pyörii sekä data-levyt että Region muutkin-kuin-2. Eli nyt vaan Samurai 7:aa pyörimään, kun ei tarvitse enää koneen edessa nököttää.

Kikuchiyo~ ♥

Life-sized Alien Queen Chestburster plushie. Vähänkö haluun~ \o/


09. tammikuuta 2006
Take a sad song and make it better.

Nukuin aivan järkyttävän huonosti viime yönä. Lääkärini on hetero karvaperse ja kitsastelee unilääkkeiden kanssa, joten on täytynyt viimeiset pari yötä tulla toimeen lähestulkoon ilman. Tarkoittaa siis että yöunien saldoksi on kertynyt ehkä se 2-3 tuntia. Ei hyvä, en arvosta. Aion valittaa seuraavalla lääkärikäynnillä. Mulla on oikeus saada unta, jumalauta.
Sen lisäksi alakerran väellä on selkeä salaliitto meitä vastaan. Huudattavat sitä penteleen kakaraansa joka yö niin että koko mäki kaikuu. Aivan karmeaa vollotusta, eikä se tyttö ole edes mikään vauva enää. Tekisi mieli alkaa nakella pommeja parvekkeelta. Koittakaa nyt perkele pitää sen pentunne turpa tukossa, että täällä saa ihmiset nukuttua.

Misa ja Nelle ovat toipuneet leikkauksesta hyvin, vaikka eivät ole vieläkään oikein tottuneet noihin kaulureihinsa. Jäävät niiden kanssa ovenpieliin, pöydänjalkoihin ja kynnyksiin kiinni eivätkä oikein pääse hiekkalaatikon reunoista yli, syöminen ja juominen sentään jo onnistuu ilman apua. Vielä viikko kaulurihelvettiä, sitten on sekin ohi. Ja olen iloinen.

Hoo, hirveä hinku katsoa Samurai 7:aa.


03. tammikuuta 2006
Seafood soup!

Kissavauvat menee huomenna steriloitavaksi. Kammottavaa, miten nopeasti ne kasvavat. Nyt jo muka seitsemän kuukauden ikäisiä. Pääsen siis olemaan lapsenvahti huomenna, eli päivystän ja paimennan juuriheränneitä kissoja koko päivän. Vielä kamalampaa kun niitä on kaksi. Toivottavasti eivät voi ihan hirveän pahoin ja oksenna jatkuvasti, varsinkin sen kaulurin kanssa se on pelkkää tuskaa. Ihan tarpeeksi vaivalloista yrittää saada ne olemaan hoippuroimatta ja kiipeilemättä ihan tokkuraisina. Muuta en sitten varmaan ehdi huomenna tekemäänkään. Huoh.

Jecht x Auron, nee hee hee.


02. tammikuuta 2006
Minä en tiedä mitään kauniimpaa kuin sinä;
sinun silmäsi aamullakin loistaa tähtinä.


Siinä sitten meni joulun ja uudetvuodet. Palailtiin maalta tosiaan 26. päivä, mutta en sen jälkeen ole juurikaan koskenut tietokoneeseen ennen kuin tänään. Enimmäkseen olen vain veivannut hirmuisen paljon FF X'ää. Että jos tuohon parin viikon mittaisen "radiohiljaisuuden" jäljiltä on jotain, mitä pitäisi tietää, niin sivistäkää vapaasti tyhmää.

Joulu siis oltiin maalla Hämeenkoskella, niin kuin aina ennenkin. Mukavaa oli. Syötiin aivan valtavasti kaikkea hyvää ja nyt sitä saakin sulatella koko seuraavan vuoden. Mamman karjalanpiirakoihin sitä ei vaan kyllästy koskaan.
Pakettejakin tuli yllättävän paljon. Suklaan lisäksi (urk, katsotaan saanko ne ensi jouluun mennessä syötyäkään) tuli pehmeitä paketteja - sukkaa ja pitkistä ja sen sellaista (joita kaikkia olen mestari hukkaamaan ja rikkomaan) - sekä kirjoja. Frans Lantingin Eye To Eye -luontovalokuvateos, iso Egypti-tietokirja ja Neil Gaimanin Anansi Boys. Lisäksi paketeista paljastui Mörkö-muki (josta ehdin juuri kitistä pari päivää ennen joulua), 40 euron lahjakortti H&M:ään ja Akira Kurosawan Yojimbo-dvd, joka loppujen lopuksi päivitettiin isompaan Kurosawa-pakettiin, jossa on lisäksi Seitsemän Samuraita ja Kätketty Linnake. Hohoo, sivistän itseäni. Yojimbon ehdin jo katsoa (tykkäsin!), muut vielä odottavan vuoroaan. Väittelen vieläkin itseni kanssa siitä, pitääkö ensin katsoa Samurai 7 loppuun vai itse leffa. Päätöksiä, päätöksiä.

Uusivuosi meni varsin tapahtumaköyhästi. Ei tehty sitten mitään. Katsottiin Tonari No Totoro ja Yojimbo, muuten vaan lahnattiin ympäriinsä. Menin muistaakseni nukkumaan jo ennen yhtätoista, kun en keksinyt enää mitään tekemistä ja väsytti. Sitten vaan heristelin nyrkkiäni pihapiirin raketteja ampuville kakaroille, että eikö täällä saa enää nukkuakaan, perkele! Minusta on tulossa vanha ja tylsä.

Hohhoijaa. Eipä tässä muuta. Dynamic exit!